torstai 11. huhtikuuta 2013

Kohta ne syövät minut

Kylläpä oli eilen illalla kovaäänistä ja nälkäistä porukkaa navetalla. Ensimmäistä kertaa tuntui, että olisi pitänyt olla kuulosuojaimet päässä. Sen verran kova ääni kyytöistä lähtee verrattuna friisiläisiin. Kyyttöjen ammuu tulee niin puhtaasti sydämen pohjasta. Isäntäkin nauroi metelin määrää. 

Meinasin kantaa omin pikku kätösin viimeiset rehun rippeet kyytöille, jotta suurin meteli loppuisi, mutta maltoin odottaa, että isäntä putsaa ruokintapöydän ja tuo paalit sisään (video). Videolla näkyy, kuinka paalit halkaistaan ja työnnetään paikoilleen. Kyytöille pitää kantaa ruuat käsin, koska niiden ruokintapöytä on navetan päädyssä - sinne ei  traktorilla pääse.

Parsien putsaamisenkin jätin kesken ja odotin, että mansikit saavat murkinaa eteensä. Sen jälkeen työskentely oli huomattavasti helpompaa ja turvallisemman tuntuista. Nälkäisten kyyttöjen keskelle tuli tunne, että ne oikeasti kohta syövät minut.



Päivän työt on tehty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti