Haimme tänään Jaakko Kullan kotiin. Matkaan lähdimme naapurin (=asuu kilometrien päässä) kautta, mistä lainasimme hevoskuljetuskärrin. Matkaa määränpäähämme Valtimolle oli tunnin verran.
Poikani kyseli tänä aamuna sonnista. Onko se poika? Meneekö se tyttöjen kanssa samaan karsinaan? Rakastuvatko tytöt siihen? Tökkäsin jo omaa maajussiani kylkeen, että nyt taitaa olla sinun vuorosi jatkaa tästä. Poika kuitenkin liukeni paikalta, kun totesin, että kyllä ne varmasti rakastuvat Jaakko Kultaan.
Myöhemmin päivällä poika jatkoi pohdintojaan. Onko sonneja vain yksi ja tyttöjä noin paljon? Minä siihen, että kyllä, Jaakko Kullalla on kaksitoista tyttökaveria. Poika tuumasi hetken, hymyili ja sanoi: Jaakko Kulta saa varmasti paljon pusuja.
|
Jaakko Kulta haettiin Valtimolta. |
|
Hiiop, kyytiin siitä! |
|
On se yhä mukana. |
|
Kotona ollaan. Kohta pääset karsinaasi. |
|
Uudessa kodissa. |
Matka Valtimolta Kainuun puolelle sujui ongelmitta. Kotipihassa sonni kirmasi suoraan karsinaansa. Siellä se tärisi ja ihmetteli ympäristöä. Yritti jopa paeta paikalta. Kyyttötytöt ovat toisessa päässä navettaa, joten ihan hajuetäisyydellekään se ei vielä päässyt. Mutta eiköhän sankari joudu tai itse asiassa pääse ihan kohta tositoimiin!
Nyt on koko bolgi läpi luettu.
VastaaPoistaHienosti kirjoitat maatilan arjesta.
Toivottavasti Jaakko-kulta ja tyttäret osaavat olla kiltisti <3
Hyvää kevättä kasvateilleni ja talonväelle :D
No voi kiitos! Oikein mukavaa kevättä sinnekin :)
VastaaPoistaJaakko Kulta kotiutuu pikkuhiljaa. On vielä kovin arka mutta valpas. Eilen oli säikähtänyt pahanpäiväisesti kissaamme, joka oli uhallaan hypännyt sen näkösälle :D