lauantai 29. marraskuuta 2014

Entä jos maksaisi lainasta vain korot?

Illanhämyssä tutustumaan navettaan.
 Kävimme tällä viikolla tutustumassa tanskalaiseen maatalouteen yhdessä kolmenkymmenen muun sotkamolaisen maanviljelijän kanssa. Reissun toisena päivänä olimme pohjoismaiden suurimmilla maatalousmessuilla. Agromekissa vieraili tänäkin vuonna useampi kymmenentuhatta kävijää.

Tehotuotantopainotteisilla messuilla oli sinällään aika vähän tarjottavaa meille. Kanalatarvikkeita löydsimme huomattavasti edullisemmin, mitä Suomesta on mahdollista saada. Nettikauppoja käytetään jatkossa entistä enemmän. Lisäksi isäntä löysi mielenkiintoisen mönkijän kokoisen runko-ohjattavan Ferrari-merkkisen traktorin. Vastaavaa hän ei ole Suomessa nähnyt. Maahantuontia on myös Suomeen, mutta hinnat ovat kaksinkertaiset Keski-Eurooppaan verrattuna.


Hereford-sonni.
Eläinnäyttely messuilla. Parhaimmat palkittiin.
Kylvökone.
Päällimmäisenä reissusta jäi mieleemme se, ettei mikään ole sitä, miltä se näyttää. Tanskalaisen tehokkuuden, suurten navettojen ja investointien taustalla on tosiasia, että käytännössä pankit omistavat tilat. Viljelijöillä ei ole aikomustakaan lyhentää lainojaan, vaan maksaa korot. Jos lainoja lyhennettäisiin kuten Suomessa, ei tuotteita pystyisi tuottamaan niin halvalla. Tanskastahan viedään maitoa ja lihaa muihin maihin, millä poljetaan näiden maiden tuottajahintoja.
 
Maitokiintiöt poistuvat EU-maissa käytöstä vuoden 2015 aikana. Kiintiö tarkoittaa sitä, kuinka paljon tila saa tuottaa maitoa vuodessa. Maitokiintiöillä on ollut rahallinen arvo, mikä häviää tuhkana tuulee. Komission mukaan kilpailuesteitä puretaan tällä tavalla. Tanskassa moni tila kasvattaa tuotantoaan räjähdysmäisesti. Maitomäärä tulee kasvamaan markkinoilla ja maidon tuottajahinta putoaa entisestään. Hinnanpudotus tuskin näkyy kuluttajahinnoissa.
 
Tanskalaisen luomutilan isäntä sanoi suoraan, että itsemurhien määrä tulee lisääntymään ensi vuonna. Kaikki tilat eivät millään pysy tahdissa mukana. Tanskassa alle 150 lehmän navetat tulevat häviämään.
 
Suomessa keskilehmäluku lähentelee tällä hetkellä 50:tä. Kaikista vaikeimmassa tilanteessa ovat vastainvestoineet tilat, koska niillä on paljon velkaa. Jos maidon hinta putoaa sen alle, mihin velanhoito on laskettu, velkaa ei pystytä hoitamaan. Suomen pankkijärjestelmässä ei ole mahdollisuutta, että lainanottaja maksaisi vuosittain vain korot.
 
Tanskalainen pihatto.
 
Tanskalainen suurnavetta on pihatto. Lehmät eivät pääse ulos koko elinaikanaan - paitsi luomutiloilla laidunkaudella.
 
Vaikka tilalla olisi useita satoja lehmiä, ei lypsyrobotteja välttämättä ole, vaan lehmät lypsetään lypsyasemalla. Kaikilla tiloilla, missä vierailimme, oli ukrainalaisia työntekijöitä. Lypsäminen alkoi kahdelta yöllä ja loppui kymmeneltä. Iltavuoro alkoi kahdelta ja loppui iltakymmeneltä.

Lypsyasema.
Vierailukohteissamme lehmät tuottivat vuodessa keskimäärin 10 000 litraa maitoa. Tämä määrä saadaan syöttämällä eläimille maissisäilörehua ja korkeimmassa tuotosvaiheessa lypsyasemalla annetaan vielä täysrehutiivistettä. Todellinen väkirehuprosentti saattaa nousta jopa 70:ään. Loput 30 prosenttia on heinää.
 
Luomutuotannossa väkirehuprosentti saa olla 30 ja korkeimmassa tuotosvaiheessa 40. Isännän mukaan väkirehu ei ole millään tavoin hyväksi lehmälle, koska se on märehtijä. Lehmää ei pidä syöttää kuten porsasta. Väärin syötetty lehmä on ripulilla koko ajan - ja aromit navetoissa olivat sen mukaiset! Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eläinten tuotoskausi kestää noin kaksi vuotta. Sen jälkeen ne joutavat teuraaksi.
 
Luomutilan pihassa.
Yksi vierailukohteistamme oli luomutila. Siellä lehmät tuottivat maitoa 7000 litraa vuodessa. Maissi oli korvattu ohralla ja herneelle. Tilalla kävi ilmi, että karjassa on salmonellaa. Sen vuoksi esimerkiksi sonnivasikat tapetaan heti synnyttyään, koska niille ei ole tilaa, eikä niitä kukaan osta. Eläimiä ei voi myöskään laittaa teuraaksi. Salmonellatilanne oli kakkosvaiheessa eli akuuttia vaaraa ei ollut. Jos salmonellasta olisi tiedetty etukäteen, ei tilalle olisi menty. 

Kuuntelemassa tilan isännän pitämää esittelyä.
Agnus-tilan olkivarasto.
Vasikoilla on varsin vähän liikkumatilaa mökissään.
Penni - tai äyri - tämän sonnin ajatuksista.
Tarjoilua tilavierailun jälkeen.
Jos tästä opintomatkasta tekee aasinsillan suomalaisten kulutuskäyttäytymiseen, niin jälleen kerran voi kannustaa ihmisiä miettimään valintojaan. Ostamalla kotimaista ruokaa tukee kotimaista tuotantoa. Kuluttajat ovat isossa roolissa siinä, säilyykö kotimainen tuotanto.

Ja jos tahtoo jarruttaa kasvotonta bulkkituotteiden massatuotantoa, niin pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan ostokäyttäytymiseensä suosimalla erityisesti lähiruokaa ja luomua. Mitä lähemmäksi tuottajaa pääset, sitä parempi.

Tuulimyllyjä.

9 kommenttia:

  1. Onneksi Suomessa eläinten ja heidän hoitajiensa hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota.Voi lehmäparkoja suurtuotannon kourissa!!!Hoitajatkin siellä muuttuvat roboteiksi.Ja sitten kun siellä pääsee joku pöppö irti- hallinta ei ole helppoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Niinpä. Tosin nämä tilat, missä me vierailimme, olivat ihan ok-tiloja, mitä tuli maanviljelijöiden hyvinvointiin. Ainakin siltä vaikutti. Angus-tilallinen sanoi eläinten pidon olevan hänelle lähinnä harrastus. Ja tosiaan jokaisella tilalla oli työntekijöitä. Itse maanviljelijät eivät lypsäneet tai ahertaneet pelloilla.

      Jotenkin sitä toivoisi, että suomalaiset kuluttajat ryhtyisivät ajattelemaan asiaa myös siltä kantilta, että miten me toivomme omien maanviljelijöidemme voivan? Itsekin ryhdyin miettimään asiaa vasta Tanskan matkan jälkeen. Miten minun ostoskäyttäytymiseni vaikuttaa?
      Tietysti toivoisin, että tuottajille tuleva rahaosuus olisi paljon suurempi kuin mitä se nyt on. Tänä päivänä suomalainen maanviljelijä ei missään nimessä saa hänelle kuuluvaa korvausta työstään.

      Poista
  2. Kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksesta ja kuvista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Nyt ei onnistu tämä vastausten kirjoittaminen. Tulee noita ihmeen poistokommentteja.
      Mutta siis ole hyvä! Kiva, jos kirjoitukseni antoi uutta ajateltavaa.

      Poista
  3. Kiitän myös aivotoiminnan lisääntymisestä ja silmiä avaavasta kirjoituksesta. Harva suomalaistuottaja voi kutsua itseään maatalouden harrastelijaksi...

    VastaaPoista
  4. Ole hyvä Rekku!
    Itse olen saanut tutustua miehen myötä maatalouteen, enkä olisi voinut kuvitellakaan, mitä kaikkea maatalousyrittäjänä oleminen vaatii. Ja toisaalta, mitä se antaa.
    En itsekään pahemmin miettinyt aiemmin, mitä ruokakaupasta tuli ostettua. Enkä oikeastaan edes ajatellut ruokani tulevan maalta. Mitä me oikeasti söisimme ilman maaseudulla tuotettavia raaka-aineita? Itse arvosta suomalaisia maanviljelijöitä todella paljon.

    VastaaPoista
  5. Uskomatonta, mutta totta Jumala on aina suuri. Kun useita julkaisuja hakemuskopio pankin, sain laina läpi hyvin ystävällinen nainen. Lisätietoja antavat hänelle sähköpostitse osoitteessa: marilinetricha@mail.ru se tarjoaa lainoja € 30000 € 3.000.000.000 kenellekään pystyä palauttamaan sille korkoineen alhaisella nopeudella 2 % eivät epäile, että viesti. Tämä on täydellinen todellisuutta. Levitä sanaa ystävien ja perheen jotka ovat avun tarpeessa.
    takaisinmaksu alkaa viiden kuukauden kuluttua vastaanottamisesta luotto
    Jumala siunatkoon teitä.

    VastaaPoista