Entä jos maksaisi lainasta vain korot?

Illanhämyssä tutustumaan navettaan.

 Kävimme tällä viikolla tutustumassa tanskalaiseen maatalouteen yhdessä kolmenkymmenen muun sotkamolaisen maanviljelijän kanssa. Reissun toisena päivänä olimme pohjoismaiden suurimmilla maatalousmessuilla. Agromekissa vieraili tänäkin vuonna useampi kymmenentuhatta kävijää.

Tehotuotantopainotteisilla messuilla oli sinällään aika vähän tarjottavaa meille. Kanalatarvikkeita löydsimme huomattavasti edullisemmin, mitä Suomesta on mahdollista saada. Nettikauppoja käytetään jatkossa entistä enemmän. Lisäksi isäntä löysi mielenkiintoisen mönkijän kokoisen runko-ohjattavan Ferrari-merkkisen traktorin. Vastaavaa hän ei ole Suomessa nähnyt. Maahantuontia on myös Suomeen, mutta hinnat ovat kaksinkertaiset Keski-Eurooppaan verrattuna.



Hereford-sonni.

Eläinnäyttely messuilla. Parhaimmat palkittiin.

Kylvökone.

Päällimmäisenä reissusta jäi mieleemme se, ettei mikään ole sitä, miltä se näyttää. Tanskalaisen tehokkuuden, suurten navettojen ja investointien taustalla on tosiasia, että käytännössä pankit omistavat tilat. Viljelijöillä ei ole aikomustakaan lyhentää lainojaan, vaan maksaa korot. Jos lainoja lyhennettäisiin kuten Suomessa, ei tuotteita pystyisi tuottamaan niin halvalla. Tanskastahan viedään maitoa ja lihaa muihin maihin, millä poljetaan näiden maiden tuottajahintoja.

 

Maitokiintiöt poistuvat EU-maissa käytöstä vuoden 2015 aikana. Kiintiö tarkoittaa sitä, kuinka paljon tila saa tuottaa maitoa vuodessa. Maitokiintiöillä on ollut rahallinen arvo, mikä häviää tuhkana tuulee. Komission mukaan kilpailuesteitä puretaan tällä tavalla. Tanskassa moni tila kasvattaa tuotantoaan räjähdysmäisesti. Maitomäärä tulee kasvamaan markkinoilla ja maidon tuottajahinta putoaa entisestään. Hinnanpudotus tuskin näkyy kuluttajahinnoissa.

 

Tanskalaisen luomutilan isäntä sanoi suoraan, että itsemurhien määrä tulee lisääntymään ensi vuonna. Kaikki tilat eivät millään pysy tahdissa mukana. Tanskassa alle 150 lehmän navetat tulevat häviämään.

 

Suomessa keskilehmäluku lähentelee tällä hetkellä 50:tä. Kaikista vaikeimmassa tilanteessa ovat vastainvestoineet tilat, koska niillä on paljon velkaa. Jos maidon hinta putoaa sen alle, mihin velanhoito on laskettu, velkaa ei pystytä hoitamaan. Suomen pankkijärjestelmässä ei ole mahdollisuutta, että lainanottaja maksaisi vuosittain vain korot.

 

Tanskalainen pihatto.

 

Tanskalainen suurnavetta on pihatto. Lehmät eivät pääse ulos koko elinaikanaan - paitsi luomutiloilla laidunkaudella.

 

Vaikka tilalla olisi useita satoja lehmiä, ei lypsyrobotteja välttämättä ole, vaan lehmät lypsetään lypsyasemalla. Kaikilla tiloilla, missä vierailimme, oli ukrainalaisia työntekijöitä. Lypsäminen alkoi kahdelta yöllä ja loppui kymmeneltä. Iltavuoro alkoi kahdelta ja loppui iltakymmeneltä.

Lypsyasema.

Vierailukohteissamme lehmät tuottivat vuodessa keskimäärin 10 000 litraa maitoa. Tämä määrä saadaan syöttämällä eläimille maissisäilörehua ja korkeimmassa tuotosvaiheessa lypsyasemalla annetaan vielä täysrehutiivistettä. Todellinen väkirehuprosentti saattaa nousta jopa 70:ään. Loput 30 prosenttia on heinää.

 

Luomutuotannossa väkirehuprosentti saa olla 30 ja korkeimmassa tuotosvaiheessa 40. Isännän mukaan väkirehu ei ole millään tavoin hyväksi lehmälle, koska se on märehtijä. Lehmää ei pidä syöttää kuten porsasta. Väärin syötetty lehmä on ripulilla koko ajan - ja aromit navetoissa olivat sen mukaiset! Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eläinten tuotoskausi kestää noin kaksi vuotta. Sen jälkeen ne joutavat teuraaksi.

 

Luomutilan pihassa.

Yksi vierailukohteistamme oli luomutila. Siellä lehmät tuottivat maitoa 7000 litraa vuodessa. Maissi oli korvattu ohralla ja herneelle. Tilalla kävi ilmi, että karjassa on salmonellaa. Sen vuoksi esimerkiksi sonnivasikat tapetaan heti synnyttyään, koska niille ei ole tilaa, eikä niitä kukaan osta. Eläimiä ei voi myöskään laittaa teuraaksi. Salmonellatilanne oli kakkosvaiheessa eli akuuttia vaaraa ei ollut. Jos salmonellasta olisi tiedetty etukäteen, ei tilalle olisi menty. 

Kuuntelemassa tilan isännän pitämää esittelyä.

Agnus-tilan olkivarasto.

Vasikoilla on varsin vähän liikkumatilaa mökissään.

Penni - tai äyri - tämän sonnin ajatuksista.

Tarjoilua tilavierailun jälkeen.

Jos tästä opintomatkasta tekee aasinsillan suomalaisten kulutuskäyttäytymiseen, niin jälleen kerran voi kannustaa ihmisiä miettimään valintojaan. Ostamalla kotimaista ruokaa tukee kotimaista tuotantoa. Kuluttajat ovat isossa roolissa siinä, säilyykö kotimainen tuotanto.

Ja jos tahtoo jarruttaa kasvotonta bulkkituotteiden massatuotantoa, niin pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan ostokäyttäytymiseensä suosimalla erityisesti lähiruokaa ja luomua. Mitä lähemmäksi tuottajaa pääset, sitä parempi.

Tuulimyllyjä.

Nellin päivä

Nellin kanssa päiväkahvilla.

Mitä teidän Nellillenne kuuluu? Kiitos kysymästä, kuuluu ihan hyvää. Kisunen on edelleen hengissä. Päivät ovat hyvin rutiininomaisia mutta onnellisia. Normaalia kissaa siitä ei taida koskaan tullakaan, mutta mikä on normaalia ja mikä ei, sitä ei kai kukaan voi määrittää.

 

Nellin päivät sujuvat syöden, kävellen ja nukkuen. Jos on kova nälkä, askel muuttuu nopeaksi. Ruokailun jälkeen tassut töpsöttävät laiskemmin. Mieluisimpia unipaikkoja ovat tuvan nojatuoli sekä kellarin möksä. Kellarin kolossaan se nukkuu yleensä yöt.

 

Kotona Nellillä on edelleen omat reittinsä. Kun se toissakesänä opetteli uudelleen kävelemään, sen harjoitusreitit kulkivat seiniä ja nurkkia pitkin ympäri taloa. Edelleenkin se kiertää huoneesta toiseen, nurkasta toiseen. Sohvalla köllötellessämme sen lempipuuhaa on hyppiä ylitsemme, kävellä selkänojaa pitkin päästä päähän. Päiväunet se saattaa ottaa koisivan isännän mahan päällä.

 

Ulkoileminen onnistuu valvotusti. Valjaat lamaannuttavat Nellin täysin. Se kaatuu kyljelleen, eikä tahdo liikkua minnekään. Kesällä ja syksyllä se juoksenteli mansikka- ja juuresmaalla vakoja ja penkkivälejä pitkin sillä aikaa, kun me olimme korjaamassa satoa talteen.

 

Nellin paras ystävä on Milli-kissa. Milli viihtyy paljon ulkosalla ja navetalla, mutta silloin kun se on sisällä, se saa Nellistä seuraa - tahtoi tai ei. Nelli tykkää leikkiä Millin hännällä sekä hyppiä Millin päälle. Millillä on yllättävän hyvät hermot. Joskus se vain istuu keskellä tuvan lattiaa ja katsoo toverinsa tyhmiltä vaikuttavia touhuja.

 

Sellaista kuuluu meidän Nellillemme.

 

Timmy vahtii edelleen nuorinta perheenjäsentä.
Toppuutella täytyy joka päivä.

Luita lämmittelemässä

Merimaisemaa katselisi vaikka kuinka pitkään. Tämä kuva on otettu hotellin ikkunasta Antalyassa.

 Lomakuukauden osa yksi on takana. Olimme viikon Turkissa. Siellä vietetään parhaillaan talvea, mutta meille suomalaisille sää oli mitä parhain kesäsää. Rannikolla oli lämmintä noin 24 astetta. Suurimman osan ajasta olimme keskellä Turkkia, Kappadokiassa.

 

Tämä maahinen olisi tahtonut jäädä asumaan maan alle.

Ihmiset ovat joskus kauan aikaa sitten asuneet näissä koloissa. Kiveen oli hakattu jopa kirkkoja ja muita tiloja.

Vilkutus kesäasunnon ikkunasta.

Aina, kun kotiin palaa varsinkin useamman päivän yhteisen poissaolon jälkeen, voi vastassa olla mitä tahansa. Isäntä tuumasi, että silloin lypsyaikaan meni aina reissun jälkeen pari viikkoa ennen kuin sai soluttamisen aisoihin. Nyt lomittajan tärkein työ on ruokkia eläimet. Aina saa kuitenkin jännätä, että pysyvätkö sankarit aitojen sisällä vai lähtevätkö ne kylille seikkailemaan. Mutta tämän ja muiden kauhuskenaarioiden pähkäilyyn emme suoneet aikaa minuuttia pidempään reissun aikana. Poissa silmistä, poissa mielestä -ajatus toimi tällä kertaa.

 

Tällä kertaa kotiinpaluu oli mukava. Navetalla oli kaikki niin hyvin kuin vain voi olla. Pihassa koirat hyppäsivät kaulaan, eikä mielenosoitusmökötystä ilmennyt yhtään.

Tällä viikolla isännällä on ohjelmassa muun muassa navetan siivoamista eli paskahommia. Itse keskityn lasten kanssa olemiseen. Lomailu jatkuu myöhemmin tässä kuussa.

 

Se on loma nyt!

 Isäntä nosti tämän kortin viikonloppuna pakasta. Universumikin sen sanoo, että nyt on aika hengähtää.

 Tuumasin taannoin, etten millään tavoin odota loppusyksyä saatikka talvea. Isäntä sanoi, että hän kyllä oikeastaan odottaa. Se tarkoittaa nimittäin kesälomailua!

 

Mitään perinteistä neljän viikon lomaputkea on aivan mahdotonta pitää; tai sitten pitäisi karata kuukaudeksi toiselle puolelle maapalloa, jotta ei olisi mahdollisuutta tarttua töihin siinä kotosalla. Saas nähdä, miten meidän lomailumme onnistuu. Viime viikonloppuna talkoilimme Joensuussa Voi Pyhä Jyssäys -tapahtumassa. Sieltä mukaan tarttui ihania energioita, ymmärrystä ja siunausta.

 

Syksy on ollut sadonkorjuun aikaa. Kiitos kaikille juureksia ostaneille! Vielä on varastossa perunaa, porkkanaa ja sipulia. On ollut ilahduttavaa kuulla, miten juurekset ovat maistuneet ihmisille. Eräs pikku tyttönen ei muuta kuulemma söisikään kuin meidän perunoitamme.

Eläimet on saateltu navettaan viettämään talvea. Lehmät pääsevät ulkoilemaan aina kun haluavat. Päivittäin ne tekevät muutamia pyrähdyksiä pihalle. Mutta kyllä nekin selvästi nauttivat, kun ruuan päälle voi köllähtää pihaton lämpöön.

Pikkuisia pörryköitä pitäisi syntyä talven aikana. Havahduin siihen tosiasiaan, että meillä on ensi keväänä aika paljon kyyttöjä! Ei aikaakaan, kun isännän unelma puhtaasta kyyttökarjasta toteutuu. Lampolassa seikkailee parhaillaan kaksi karitsaa. Saattaa olla, että pikku päkäpäitä syntyy niitäkin talven aikana.