Rosinante ja Rusina saivat hyvän vastaanoton

Lupailin tälle viikolle uutisia kahdesta uudesta asukkaastamme. Sitä ennen, saanko esitellä: ylämaankarjalaiset 5-vuotias Pikku-Myy - jota ryhdyin oitis kutsumaan Rosinanteksi - ja sen 2-vuotias tytär Rusina. Ihan pitää itsekin tutustua tähän rotuun.

Eläimet vaikuttavat näin äkkiseltään hyvin rauhallisilta ja älykkäiltä. Ja äärettömän suloisilta kaikkine karvoineen. Rusinan sarvet kauhistuttivat aluksi, mutta eipähän tuo taida niillä sohia. Toivottavasti ei nostele verkkoaitaa ylös...

Eläinten aikaisempi omistaja kuvasi hauskasti nautojen luonne-eroja. Jos suomenkarjan yksilöt, kuten kyytöt, ovat uteliaita ja työntävät nenänsä joka paikkaan, niin ns. tavalliset lehmät, holsteinit ja friisiläiset (holstein-friisiläiset?), vain olla möllöttävät, eivätkä sen kummemmin välitä. Ylämaankarjalainen ei puolestaan näytä kiinnostustaan etukäteen, vaan käy tarkastamassa tilanteen jälkikäteen.

Tyttärellä on sarvet, äidiltä ne on jouduttu leikkaamaan.

Yritimme tuoda tätä ylämaankaksikkoa meille jo muutama viikko sitten, mutta tuolloin autoon lastaamisyritys epäonnistui. Nyt kaikki mahdolliset pakoreitit oli tukittu ja kyytiin astuminen onnistui ongelmitta.

Ja voi hyvänen aika, kuinka liikuttavan hienosti nämä uudet kaverit otettiin kotilaumaan! Friisiläiset kera Ellan (lapinlehmä) kävivät tutustumassa Rosinanteen ja Rusinaan. Aikansa ne kulkivat porukalla laitumella, kunnes huusin, että lähdetäänpäs näyttämään navettaa. Ja niin sitä sitten porukalla mentiin. Toivottavasti yhteiselo sujuu jatkossakin hyvin.

Kyytöt ovat toistaiseksi olleet omassa karsinassaan pihaton puolella, koska niiden joukossa on myös Jaakko Kulta. Sonni pitäisi ensin laittaa omaan karsinaansa, jotta kyyttötytöt pääsisivät muun porukan tavoin ulos. Jaakko kävisi muuten astumassa tytön jos toisenkin - jos vain yltää tyttöjen selkään.

5-vuotias Pikku-Myy, jota kutsun väkisinkin Rosinanteksi.

Eilen illalla kävin vielä kävelemässä eläinten kanssa laitumella. Pikkuisen pelotti, kun kerrostalon kokoiset eläimet ottivat jo sen verran rohkeasti kontaktia. Joko ne yrittivät kiusata tai sitten luottamusta on jo kasvatettu puolin ja toisin. Sain myös kuvattua pienen videopätkän. Videolla näkyy mm. parin viikon ikäinen Karkki. 

Myöhemmin illalla katsoin olohuoneen ikkunasta ulos ja näin, kuinka koko lauma paistatteli ilta-auringossa ylälaitumella koivujen kupeessa. Vasikkojen kirmatessa innoissaan tulin ajatelleeksi, että tuon onnellisempia eläimiä en ole nähnyt pitkään aikaan - jos koskaan.