Kuinka saada kyytöt kotiin?

Kyyttöjä on yritetty kotiuttaa Naapurinvaaralta tällä viikolla. Eipäs olekaan mikään helppo nakki. Operaatioon tarvitaan ruisleipää, psykologiaa ja roppakaupalla onnea.

Isäntä rakensi kujan kulkemaan yhdeltä veräjältä kuljetusvaunuun. Lauman sai houkuteltua veräjälle ruisleivän avulla. Erityisesti Jasmin on hyvin perso tuolle herkulle. Kiitos vain Hannulle, joka käytti tätä konstia viime viikolla, kun jälleen kerran jallitimme porukkaa takaisin aitojen sisäpuolelle. Olivat sitten menneet popsimaan omenoita asukkaiden pihamaalta. Ruohokin on tässä vaiheessa syksyä vihreämpää aidan toisella puolella.

Kyyttöjen älykkyys tuli taas hyvin selväksi, kun ne tajusivat, että jos nurkkatolppaan on laitettu tukipuu aitauksen sisäpuolelle, voi siihen väliin työntää pään ja nostaa tolpat ylös. Kun tämä karkureitti oli paikattu, olivat sankarit käyneet tutkimassa kaikki alueen nurkat. Yksi nurkkaus oli saatu osin kaadettua, mutta karkuun siitä ei oltu päästy. 

Kyyttöjen kotiuttamisyritys nro I epäonnistui ja ne tekivät kujalta paniikkikäännöksen. Seuraavalla houkutuskerralla osa niistä meni jälleen kujaan ja yksi jopa vaunun sisälle. Ongelmana on kuitenkin ihana Jaakko Kultamme. Se ei tahdo mennä vaunuun. Se oikein osoitti mieltään ja seistä törötti pylly menosuuntaan hieman kauempana. Lisäksi se on kasvattanut kesän aikana itseluottamustaan ja ottanut johtajaroolin. Niinpä, kun Jaakko kääntyy kannoillaan, tytöt seuraavat perässä.

Tässä vaiheessa suunta oli vielä oikea...

...kunnes päätettiin, ettei lähdetäkään minnekään.

Useiden yritysten ja lukuisten ruisleipien jälkeen yksi kyytöistä saatiin jäämään vaunuun. Muut pääsivät pakoon säikähdettyään sorkkiensa kopinaa, mikä kaikui vaunun lattiasta. Puinen lattia olisi toiminut paremmin.

Karkuun päässeet kyytöt tekivät tutun spurtin lähipöpelikössä ja saapuivat sitten isännän houkuttelemana veräjälle. Ja voi sitä eläinten käymää keskustelua. Vaunussa yksin ollut huuteli muulle porukalle ja toisinpäin. Yritin käydä aina välillä lohduttamassa vaunuun yksin jäänyttä, ettei sillä ollut mitään hätää.

 Lopulta tytöt menivät kujalle ja niistä kolme saatiin ohjattua miesvoimin vaunuun. Kiitos Arille avusta! Tosin nyt vaunuun meni myös ruisleivälle perso Jasmin. Joten Jasmin piti ottaa takaisin "vapauteen", jotta olisi edes jonkinlaisia mahdollisuuksia houkutella porukkaa veräjälle.

Tässä vaiheessa loppui aika, into ja kärsivällisyys - meiltä ihmisiltä - joten päätimme viedä kolmikon kotiin ja jättää loput laitumelle.

Ruuan avulla tutustumista vaunuun.

Tänään isäntä vei kuljetusvaunun Naapurinvaaran laitumelle, aitauksen sisäpuolelle. Vaunussa oli kuivaa heinää. Ajatuksena on, että kyytöt kävisivät ruuan avulla vaunun sisällä tutustumassa siihen.

Illalla kävimme laitumella yhdessä ja toivoimme kyyttöjen olevan ruokailemassa vaunulla. Ehkä ne saisi jopa houkuteltua vaunuun. Mutta vielä mitä. Ruoka kyllä maistui, ja osa elikoista oli vaunun sisällä (nukkumassa?), mutta kun me saavuimme paikalle, oli koko lauma kasassa - vaunun ulkopuolella. Ja jälleen kerran, Jaakko sai päähänsä lähteä pois vaunulta ja niin tytöt seurasivat perässä.

Jos olisimme olleet oikein vikkeliä, olisimme kenties saaneet suljettua auton takaluukut ja edes osa olisi jäänyt vaunun sisälle mutta mutta. Huomenna on uusi yritys. Ehkä keksimme yön aikana jotain uutta vippaskonstia kyyttökultien pään menoksi.