Doula synnyttävän tukena

Tuleva äiti takana, doula edessä.

Navetalla on synnytys käynnissä. Isäntä tuumasi pari päivää sitten, että lähipäivinä yksi lehmistä poikii. Tänään kuulin tavallisesta poikkeavaa ääntelyä navetalta ja arvasin, että nyt on joku tuskissaan.

Oli hämmentävää seurata lehmän käyttäytymistä. Vasikka potkiskeli ihan selvästi lehmän vatsassa. Emättimestä valui limaa ja jotain muutakin hörpylää. Kurkin jo kauhuissani, että nytkö se syntyy.

Seurakseen ja tuekseen se oli ottanut tai pyytänyt hiehon. Tällä hieholla on kohdussaan vika, eikä sitä saa tiineeksi millään. Se on siis menossa teuraaksi.

Hieho ilmeisesti tiesi tehtävänsä. Se oli rauhassa, pysyi pitkiä aikoja paikoillaan. Aina polttojen aikana lehmä joko hyppäsi doulansa selkään tai nojasi sen alaselkää vasten. Mitä viisautta eläimissä onkaan! Navetalla on muutenkin äärimmäisen rauhallinen tunnelma, harmoninen suorastaan.

Ollessani 15-vuotiaana kesätöissä maatilalla Pyhäselässä näin ensimmäisen ja sen ainoan kerran lehmän poikivan. Vasikka oli tosin sen verran tiukassa, että se piti kiskoa ulos köyden ja kepin avulla. Ei ollut mikään kaunis näky. Sylissäni oli maanviljelijöiden lapsenlapsi. Sitä mukaan, kun vasikkaa kiskottiin ulos, sitä tiukemmin lapsi puristi minusta kiinni.

Isäntä arveli, ettei vasikka synny vielä tänä yönä. Tavallisesti lehmä kuulemma vetäytyy doulan luota omaan rauhaansa ennen h-hetkeä. Taidan kuitenkin vielä käydä katsomassa tilannetta ennen nukkumaan menoa...