Tänään on tehty aitaa mansikkapellon ympärille samalla systeemillä, mitä Naapurinvaaralle. Tolpat ovat painekyllästettyä mäntyä ja niitä pitkin kulkee verkkoaita. Aita estää metsäpeuroja tulemasta tekemään tuhojaan. Luomumansikkaa on kaikkiaan hehtaarin verran, ja noin kuukausi sitten istutetut taimet (taimeniksikin olen niitä kutsunut!) voivat hyvin ainakin tällä hetkellä.
Isäntä korjaa parhaillaan mönkijää - luova tauko siis menossa. Näyttää myös siltä, että kohta taivaalta ropsahtaa vettä. Tolpat on jo saatu iskettyä maahan. Seuraavaksi pitäisi vetää verkkoa ja siihenkin tarvitaan mönkijää avuksi.
 |
| Mansikkapellon laidalta löytyi neliapila. |
Mansikkapellon vieressä laiduntavat friisiläiset kera lappalaisen Ella-rouvan. Mukavastihan tuo kesä tuntuu menneen näilläkin. Ovat saaneet olla kaikessa rauhassa, kun ei ole tarvinnut rientää enää lypsylle.
Porukka siirretään laitumelta toiselle sitä mukaan, kun ruoka loppuu. Pari päivää sitten ne suorastaan pyysivät päästä lähilaitumelle; norkoilivat veräjän luona. Kun ne ovat keskimmäisellä tai takimmaisella laitumella, niin niitä ei näe moneen viikkoon kuin vilaukselta.
Huomenna pari hiehoa lähtee toiseen kotiin ja tilalle tulee ylämaankarjaa. Niitä hassuja, ruskeita karvakasoja, joilla on pitkä tukka silmiensä edessä.
 |
| Ella-rouva vasemmalla, muut oikealla. Etummaisella on ihana sydän otsassa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti