Lasten ja kyyttöjen perässä saa juosta

Taimet laitettiin isompiin astioihin. 

Keväällä istuttamamme siemenet ovat itäneet ihan kivasti. Tosin kessu piti istuttaa uudestaan ja nyt se näyttää itävän ihan toisenlaisella vauhdilla. Mikä lie tullut ensimmäiseen satsiin.

Miesväki siirsi krassit isompiin ruukkuihin. Pojat täyttivät ruukut mullalla sillä aikaa, kun me hoidimme karjan. Ja kylläpä oli mieluista puuhaa lapsille. Jopa kuopus jaksoi keskittyä tehtävään, eikä sännännyt vesipyssyineen mansikkien sekaan.

Eläimet ovat alkaneet tulla jo sen verran tutuksi lapsille, etteivät pojat osaa niitä enää arastella. Lehmien sekaan mennään surutta ja minä riennän sinne perässä sydän syrjällään. Isommat möllykät ovat kuin kerrostaloja minunkin rinnallani. Ja nälkäisten kyyttöjen sekaan en oikein uskalla mennä itsekään. Tosin isäntä totesi eläinten kunnioittavan lapsia ihan eri lailla kuin aikuisia. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Parsien putkistot ovat mainioita kiipeilytelineitä lapsille; onneksi niitä pitkin voi mennä käytävän puolella, minne lehmät eivät pääse. On siinä elukoillekin ohjelmanumeroa, kun seuraavat makuuparsilla kölliessään sankareiden touhuja.

Kyytöt karkuteillä

Kyytöt olivat muuten eilen illalla saaneet otettua pultin irti yhdestä parren putkenpätkästä (siitä aukosta, mistä tyttöjä on ohjattu Jaakko Kullan luokse) ja siirtäneet sitten putken paikoiltaan. Siitä alakautta oli pari kyyttöä karannut juoksentelemaan käytävälle ja ruokintapöydälle. Navetan ovetkin olivat auki, mutta eivätpä olleet uskaltautuneet ulos asti. Nokkelia eläimiä kerta kaikkiaan.

Isäntä ei saanut kaksikkoa yksin takaisin osastolleen, vaan minä menin seisomaan kepin kera oviaukolle, josta oli alun perinkin karattu. Isäntä hätisteli kyyttöjä toisesta päästä. Ihan kammottava näky, kun kyyttö juoksee kohti kapeaa käytävää pitkin. Olo oli kuin liikennepoliisilla - tuonne noin, ei suoraan minun päälleni, vaan käännös vasempaan päin. Supsikkaasti neidit löivät sorkkajarrut päälle ja kaarsivat muiden sekaan.