lauantai 28. maaliskuuta 2015

Klaarasta tuli äiti!

No nyt riittää ihmettelemistä.
Kanalassa on eletty ihanaa tosielämän näytelmää. Klaara-kanamme sai hillittömän hautomakuumeen muutama viikko sitten. Hautomisyritys kuitenkin epäonnistui, koska rouva ei malttanut istua korissaan. Se oli liian pitkiä aikoja poissa ja toisinaan se meni istumaan toiseen koriin, missä oli enemmän munia. Merkkasimme sen alle pari munaa, ja keräsimme tuoreet munat päivittäin alta pois.

Klaara.
Muut kanat kävivät munimassa lisää munia Klaaran koriin.
Hautomakoneen laitoimme tulille viitisen viikkoa sitten. Pari viikkoa tästä hetkestä taaksepäin 24 munasta kuoriutui 14 tipua. Kasvatimme tipuja reilun viikon verran laatikoissa. Voi mitä persoonia sieltä paljastuikaan! Toiset olivat tormakoita, toiset vetäytyneempiä, yksi tuppasi aina menemään istumaan toisten päälle, toinen asettui ruokakupille istumaan etteivät muut pääse syömään.

Huhuu, hei, herätkäähän tekin jo!
Tällä viikolla isäntä sitten höynäytti Klaaraa. Mies oli käynyt hakemassa Klaaran hautomat munat pois korista ja vienyt tiput tilalle. Klaara oli kerta kaikkiaan seonnut onnesta! Se oli katsonut pariin otteeseen tyhjään koriin ja ihmetellyt, että minne munat olivat hävinneet.

Äitiys on sujunut mallikkaasti. Klaara on ottanut kaikki piiperoiset omikseen. Se on tampannut reittejä olkimatolle, ruokkinut tipuja ja kutsunut ne siipiensä alle lämpimään. Sinne koriin kaikki lapset kipuavat mamman helmojen alle suojaan. Niin liikuttavaa! Ja voi että voi olla iloinen yhden kanan puolesta!

Mamman kanssa korissa.
Pari päivää sitten muut kanat kaivoivat yön aikana tunnelin aidan alta tipulaan. Sen verran tämän perheen elämä kiinnostaa niitäkin. Yksi tipuista oli karannut kanalan puolelle, mutta onneksi se oli otettu hyvin vastaan. Nyt tämä karkulainen on taas tipulassa.

Hautomakoneessa on taas muhimassa 24 munaa. Tipuja saadaan sopivasti pääsiäiseksi.

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Kaksi lippua messuille Helsinkiin

Hiphei! Tarjolla kaksi lippua (arvo á 18 e) Helsinkiin messuille! Messukeskuksessa on 26.-29.3.2015 lähiruoka- ja luomumessut, kevätpuutarha-, sisustus-, mökki- ja kotimessut. Liput voin lähettää ensimmäiselle halukkaalle.

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Tipitii, kevät on, vallaton

Hei, herätkäähän tekin nyt jo.
 Ja sieltähän ne ensimmäiset tiput kuoriutuivat! Voi mikä ihme! Hautomakoneeseen menee 24 munaa. Niistä kuudessatoista oli elämää. Yksi tipu menehtyi kuoriutumishetkellä. Toinen oli sen verran pieni, että se löytyi yhtenä aamuna nuukahtaneena laatikosta. Mutta tormakoita tipusia on nyt siis 14! Toivottavasti suurin osa olisi kanoja... Kovin nopeasti ne ainakin kasvavat. Isäntä rakentaa parhaillaan tipulaa kanalaan, jotta pienet piiperoiset pääsevät vähän väljemmille vesille laatikoistaan.

Laitoimme hautomakoneeseen uuden satsin tulemaan eli pääsiäisen tietämillä pitäisi tulla lisää pikkuisia. Tätä tahtia kun mennään, niin ensi talvena munantuotanto on jo ihan eri mallilla. Kysyntää luomumaatiaismunille on valtavasti. Niiden mausta on tykätty tosi paljon ja makuun on jopa jääty koukkuun, hih.
 
Yritimme etsiskellä luomumaatiaismunien tuottajia Suomesta, mutta emme tulleet googlaamalla kovinkaan paljon viisaammiksi. Olisi nimittäin kiva tietää, mitä hintaa munista pyydetään. Mutta ei huolta, emme ylihinnoittele muniakaan. Lihankin suhteen olemme erittäin maltillisia. Olisi yksinkertaisesti tosi mahtavaa, jos ihmiset pääsisivät luomutuotteiden makuun suht edullisesti. Sellaiseen sopuhintaan, että siitä jäisi mukava maku sekä tuottajan että asiakkaan suuhun.
 
Täältä se tipu tuli.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Luomunaudanlihaa tulossa myyntiin




Kaikki luomunaudanlihasta kiinnostuneet hohoi! Lihan suoramyynti starttaa huhtikuun alussa.

Eläimet teurastetaan Viskaalissa ja haemme lihat tuoreeltaan meille käsittelyä ja pakkaamista varten. Lihat pakataan kammiovakuumikoneella; saat toivoa pakkauskoon, esim. jauheliha 500 g, paisti 1 kg. Lihat on sitten helppo pakastaa vakuumissa kotona.


Lihat voi noutaa meiltä Tipasojalta; toimitukset onnistuvat Sotkamo-Vuokatti-Kajaani-alueelle. Toinen teurastuserä lähtee meiltä huhtikuun puolivälissä; tuolloin jakelu onnistuu myös Pohjois-Karjalaan. Lasku tulee lihatoimituksen mukana.

Laita viestiä, jos kiinnostuit! Eläimiä menee teuraaksi alustavien varausten mukaan.
facebook.com/sormula
jouko.sormunen@hotmail.com

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Lihan voi jo melkein maistaa suussa

Elintarvikehuoneisto tulee entisen maitohuoneen paikalle. Oikeanpuoleisesta ovesta pääsee edelleen navetalle.
Elintarvikehuoneisto eli suoramyyntila valmistuu hyvää vauhtia. Tällä viikolla on maalattu, listoitettu ja hiottu pintoja. Vielä on jonkun verran seinien hiomista ja pinnoittamista. Maajussini on ahkeroinut kovasti asian parissa. Ihmettelen harva se hetki, että tila todellakin valmistuu!

Huoneistoon on siis rakennettu kylmiö kierrätystavarasta. Navetan eteiseen johtava ovi laitettiin umpeen, koska elintarvikehuoneistosta ei saa olla käyntiä navettaan. Ulko-oven ja tilan väliin piti rakentaa tuulikaappi, ja myös siivouskomero on tehty.

Kylmiö. Ikkunat kanalaan näkyvät oikealla.
Tässä kanalan ikkunat ovat vasemmalla. Tuulikaappi ja siivouskomero ovat oikealla.
Kulta lempipuuhassaan eli kuutioimassa kulmaukseen tulevia listoja.
Lisäksi prosessi on vaatinut muun muassa omavalvontasuunnitelman teon. Apua siihen ostettiin ProAgrialta. Omat voimavarat eivät enää riittäneet syventymään siihen paperisavottaan. Myös hygieniapassit on hyvä olla meillä molemmilla. Itselläni se oli jo entuudestaan. Lisäksi on pitänyt hommata rosteripöytiä, kassakone, vaaka, vakuumikone, lihalaatikoita, laatikonalusia... En varmasti muista noista hankinnoista puoliakaan. Ja niin, kylmäauto löytyi käytettynä Tampereelta.

Kylmäauto oli etsinnässä pitemmän aikaa. Myös mansikat tarvitsevat kylmäkuljetuksen. Kuorma-autoksi rekisteröityjä kylmäautoja kyllä on ollut myytävänä, mutta nyt tärppäsi ja löytyi pakettiauto. Kylmäkone on juuri uusittu. Lihankuljetuksessa lämpötilan pitää olla +2 eli se vaatii suhteellisen tehokkaan koneen. Lisäksi auton kylmäkonetta voidaan käyttää myös ulkopuolisella voimavirralla eli käytännössä lisäkylmiönä.


Kylmäautomme Kosti.

Mitä tulee hankkeen kustannuksiin, niin mitään tukia ei ole käytetty. Investointiavustuksia ei tällä hetkellä myönnetä. Käytännössä raha on tullut meijerin osuusmaksun palautuksesta, pienestä lainasta ja alv-palautuksesta. Kustannukset ovat pysyneet kohtuudessa, ja mitä nopeammin tilat saadaan valmiiksi, sitä vikkelämmin pääsemme myymään lihaa.

Eviran sivuilta löytyy hyvin tietoa, mitä kaikkea lihan suoramyynti tilalta edellyttää. Eläimet siis lähtevät meiltä teurastamolle, missä liha tarkastetaan. Me sitten haemme ns. palautuslihat teurastamolta tilallemme käsittelyä, pakkaamista ja myyntiä varten. Pakkausmerkinnöissä on mm. tunniste, mistä pakkauksen lihan alkuperän voi jäljittää. Meillä se on poikkeuksellisesti sama kuin eläintunniste eli sama kuin eläimen korvamerkissä oleva pitkä numerosarja.

Kalevala-sonni aterioimassa aurinkoisessa säässä.
Milli nautti lämmöstä vanhan traktorin päällä.

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Sille tielle jäin

 

Olen tehnyt vuosien aikana töitä toimittajana. Aloitin vuonna 1999 joensuulaisessa kaupunkilehdessä Karjalan Heilissä. Opiskelin tuolloin trademomiksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja suoritin työharjoitteluni lehdessä. Sille tielle jäin. Nyt lehtiin kirjoittaminen nostaa taas luovan tauon jälkeen päätään.

Tämän toisen yhteistyökuvion voin julkaista nyt. Etelä-Suomessa asuessani vuosina 2003-2006 tein töitä Puoli Kaupunkia -nimisessä ilmaisjakelulehdessä. Vuosien jälkeen otin päätoimittajaan Vanajaksen Kaukoon yhteyttä ja ilokseni yhteistyö käynnistyi uudestaan. Eli kirjoitan Kaikuja Kainuusta -kolumnin kahden viikon välein ilmestyvään lehteen. Käsittelen kolumnissa maaseutuun ja maatalouteen liittyviä asioita. Tuoreimmassa tekstissäni paneudun lantaan!

Lehteä voi lukea myös näköislehtenä verkossa osoitteessa www.puolikaupunkia.fi.

Ja jos joku tarvitsee tekstinkäsittelyapua tai kirjoittajaa julkaisuun tai lehteen, niin ottakoon kernaasti minuun yhteyttä (rasanen.johanna(a)suomi24.fi tai 050 540 4792). Myös valokuvaaminen onnistuu. Pystyn työskentelemään kätevästi osuuskuntamme Hopeahiiden kautta.

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Minikyytöt vastaan me

                                                         
Pikkuinen Matilda.
Meille on syntynyt parin viikon sisällä neljä uutta kyyttöä. Niin sanotuista minikyytöistä on poikimatta vielä kaksi. Tänään katselimme emäntien peräpäitä, kun ne olivat syömässä, niin näystä päätellen viikon sisällä syntynee vielä kaksi piiperoista. Tissit ovat pompsahtaneet jo pullukoiksi ja römpsä roikkuu.

Nämä kuusi minikyyttöämme ovat pienikokoisempia ja lyhyempi jalkaisia kuin muut kyyttömme. Siksi olemme ristineet ne minikyytöiksi. Ne olivat meille tullessaan äärimmäisen säikkyjä, eivätkä ne vieläkään ole mitään kainalomössyköitä. Perimä vaikuttaa luonteeseen, samoin kuin syntymätilalla saatu hoito. Tässä tapauksessa perimällä lienee isompi vaikutus.

Et tule kyllä yhtään lähemmäksi, tuumaa Keiju-emä Mokkula-vasikka vieressään.
Jotenkin arvasin, että minikyytöt eivät päästä helposti lähelleen varsinkaan poikimisen jälkeen. Menin pyyhkimään yhtä vastasyntynyttä pyyhkeellä, kun emä ei ryhtynyt nuolemaan sitä puhtaaksi. Emä tuli sitten päälleni kuin yleinen syyttäjä. Isäntä puolestaan laittoi yhdelle vasikalle korvamerkit, mikä päättyi lopulta isännän ja kyytön väliseen matsiin. Isäntä voitti tämän ottelun.

Itse poikimiset menivät hyvin. Aamunavetalla huomasimme, että taas oli tullut uusi jäsen värikkääseen joukkoomme. Yksi minikyytöistä ei ryhtynyt millään imettämään pienokaistaan. Vasikka olisi kyllä halunnut tissille, mutta emä pyörähti aina vaan pois. Se oikein tärisi jännityksestä. Lopulta jouduimme sitomaan emän kiinni. Isäntä piteli sitä paikoillaan ja minä ohjasin vasikkaa tissille. Mutta kun emän jalan ovat lyhyet ja utareen vetimet pitkät, niin siinä saa vasikka tehdä töitä ennen kuin vääntäytyy tissille. Oma aikansa meni tässäkin taistelussa, mutta lopulta tyttö sai maidot suuhunsa ja emäkin rauhoittui heti.

Minä olen pieni ja voin seikkailla missä haluan. Tässä Malla.
Vasikat reipastuvat tosi nopeasti, kun ne vain saavat maitoa massuunsa. Jo vuorokauden ikäisenä pompitaan iloisesti, ja hakeudutaan toisen pienen seuraan - jo sellainen on lähettyvillä. Parin vuorokauden ikäinen Myski-sonni karkasi toissailtana pinnojen välistä käytävälle ja sitä kautta ruokintapöydällä; ja emä ulvoi hätäisenä karsinassaan. Isäntä oli tänään avannut portit poikimakarsinasta, joten emät ja vasikat pääsevät halutessaan muun karjan joukkoon.

Hei, minä tahtoisin jo pois täältä poikimakarsinasta, sanoo Mokkula-sonni.
 Joku aika sitten kerroin Klaara-kanastamme, joka ryhtyi hautomaan. Into ei kestänyt pitkään, joten sen pituinen oli se projekti. Se saattoi olla pitkiäkin aikoja poissa pesästään. Klaara kyllä viihtyy korissaan, mutta saa nyt nähdä, tuleeko munista tipuja. Tarkoitus on jättää Klaaralle muutama merkitty muna koriin ja ottaa tuoreet munat iltaisin mukaamme.

Viikon verran keittiössämme on käynyt hautomakone. Siellä on 24 munaa. Toivottavasti edes joku niistä olisi hedelmöittynyt. Nyt asian voisi jo tarkistaa valoa vasten. Mutta toivotaan, että parin viikon päästä tapahtuu jotakin todella jännää!

Hautomakone.