Reppureissulla Helsingissä

Hassuja peilejä Lintsillä.

Kolmen päivän Helsingin reppureissu on takana. Matkasimme perjantaina junalla Joensuusta Helsinkiin. Pojilleni junamatka oli ensimmäinen laatuaan. Ja hienoahan se oli. Viisituntinen meni pitkälti omassa hytissä. Junan leikkipaikka oli sen verran köykäinen, ettei siellä viihtynyt muutamaa minuuttia pidempään. Pari hassua kirjaa, pieni liukumäki ja istuttava leikkijuna.

 Majoituimme Mannerheimintiellä Scandic Marskissa, ja retkikohteitamme olivat Linnanmäki ja Korkeasaari. Suomenlinnassakin oli tarkoitus käydä, mutta perjantaina sateli vettä, joten kiertelimme muuten vain kaupungilla.

Hotellipakettiin kuului kaksi Hupiranneketta Linnanmäelle. Toinen meni perheen teinille, joka vietti päivää Lintsille samaan aikaan reissanneen kaverinsa kanssa. Toisen rannekkeen otti isäntä, joka taisi käydä peräti yhdessä laitteessa. Joten hukkaan meni siltä osin. Pojilleni kun riittivät mainiosti maksuttomat laitteet. Niitä oli kymmenkunta. Kivoja laitteita ja niistä osaan pääsivät myös aikuiset. Joten kiva ja edullinen kohde, kun alueellekin oli vapaa pääsy. Suosittelen käymään pientenkin lasten kanssa.

Näkymä hotellihuoneesta kadulle.

Hotelli oli muuten mukiinmenevä, mutta joko kadulla tai seinän takana oli teknohelvetti, josta kuului molempina öinä tasainen pauke ja huuto klo 01-03. Pojat nukkuivat kuin tukit, mutta me muut sitäkin huonommin. Keskustassa on aina nämä riskinsä.

Hotellin sijainti oli paras. Se oli kivenheiton päässä rautatieasemalta, ja raitiovaunupysäkki oli oven edessä. Kauppatorillekin jaksoi kävellä mennen tullen. Harkitsin etukäteen ottavani matkarattaat mukaan 4-vuotiaalleni, mutta turhat olisivat olleet. Korkeasaaressa tarjottelimme rattaita, mutta poika tuumasi, että muut nauravat, jos hän (isona poikana) istuu rattaissa.

Oikeastaan eniten virtaa koko reissun aikana oli nimenomaan nuorimmalla. Sunnuntain kaatosadekin oli hänestä hauskaa - lits läts mentiin lätäköstä toiseen pitkin Esplanadia. Kyllä se niin taitaa olla, että kun huolet ja murheet eivät paina, niin mieli on energinen ja iloinen. Mitä nuorempi on, sitä enemmän elää hetkessä. Elämän ehtoopuolella tuo taito taas voimistuu. Me aikuiset taidamme murehtia aivan liikaa.

Matkalla Korkeasaareen.

Koiras liehitteli naarasta sulkiaan huristellen.

Terve. Kameleilla oli karvanlähtöaika.

Uni maistui karhulle...

...ja näille gundeille.