Lakkaa kalankasvatusaltaassa

Altaisiin on kehkeytynyt oma perinnebiotooppialueensa.
Muun muassa koivut ja männyt ovat tulleet istutetun lakan kaveriksi.

Kaikkea pitää kokeilla - näköjään. Isännän isä huudahti eräänä päivänä, että lakka kukkii! Ajattelin hänen puhuvan lähialueen soista, mutta että ihan tässä pihamaalla. Että mitä?!

Mansikkapenkkien ja herukkapuskien välissä on kaksi käytöstä poistettua kalankasvatusallasta; olisikohan altaiden säde parisen metriä. En ollut edes kiinnittänyt erityistä huomiota moisiin altaisiin. Puhelimesta loppui tietysti äsken virta sen jälkeen, kun sain napattua edes tämän yhden kuvan. Joka tapauksessa, altaisiin on istutettu kymmenen vuotta sitten lakkaa. Ja nyt ne alkavat tuottaa satoa!

Jos tällä tavalla voi käydä lakassa, niin tykkään! Ainoa miinuspuoli on, että selkäänsä joutuu koukistamaan etukenoon muutaman asteen verran noukkiessaan marjan sormiensa väliin.

Pakastimet eivät täyty näiden altaiden antimisista. Todennäköisesti marjat napsitaan suihin ja lopuista tehdään lakkakakku - mikäli marjasato saa kypsyä rauhassa, eikä niihin iske mikään tauti. Jääkaapistamme on kyllä talven aikana kaivettu lakkahilloa purkki jos toinen, joten jonkun on täytynyt käydä myös ihan oikeasti lakassa...