torstai 17. huhtikuuta 2014

Päiväunia ja mansikkahaaveita

Aamupäivälevolla. Alli vasemmalla, Mister oikealla.
Ei, hevonen ei ole kuollut. Säikähdin ihan, kun katsahdin ikkunasta ulos. Siellä ne hevoset köllöttivät heinien päällä reporankana. Varsinkin Alli rötkötti aivan pitkin pituuttaan ja sätki unissaan. Todella hauskan näköistä, kun tuon kokoinen eläin vaipuu totaalisesti uneen.

Talvella varsinkin Mister kävi nukkumassa makuullaan varaston takana piilossa, mutta nyt molemmat uskaltavat näköjään rentoutua ihan pihan puolella.
  
Välillä vaihdettiin vähän asentoa.
Toki päivän aikana on ehditty myös ruokailla useaan otteeseen.
Mansikkamaalle kuuluu ihan hyvää. Lumet ovat hävinneet penkkien päältä, ja taimet näyttävät talvehtineen varsin mallikkaasti. Isäntä laittoi tällä viikolla mansikkamaan ympärille sen viimeisenkin aidanpätkän, joten nyt tilus on ympäröity aidalla. Harmi, ettei saatu laitettua aitaa valmiiksi jo syksyllä; mikä lie laiskottanut niin kovasti. Hevoset ja kyytöt ovat temmeltäneet pariin otteeseen talven aikana mansikkamaalla, joten kavioiden ja sorkkien jälkiä saa nyt paikkailla. Mutta onneksi tuhot eivät ole niin katastrofaalisia kuin mitä ehdimme luulla.

Nyt sitten toivotaan hyvää mansikkakesää! Luomumansikkaa on kasvamassa hehtaarin verran. Viime kesänä istutimme isännän isän kanssa pari riviä jo alkukesästä ja siitä saimme itsellemme suut makiaksi. Varsinaiset luomutaimet saapuivat vasta loppukesästä, joten niistä emme saaneet vielä satoa viime vuonna.

Luomumansikkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti