maanantai 6. tammikuuta 2014

Kun isäntä huuvan rakensi

Vaneria paikoilleen.
Reilu vuosi sitten aloitettu tuparemontti etenee hitaasti mutta varmasti. Olen näköjään viime vuoden maaliskuussa kirjoittanut jotain tästä projektista.

Viimeisin ponnistus oli huuvan tekeminen saarekkeen päälle. Koska kukaan ei tunnu tietävän, mikä on huuva, niin se on sellainen rakennelma, jonka sisään laitetaan liesituuletinsysteemit. Liesikupu? No ei ehkä, mutta sellaisen isäntä nyt kuitenkin rakensi vanerista ja höylätystä parrusta. Tämä oli taas sellainen juttu, että ajattelin ensin: miten sellaisen nyt voi itse tehdä? Mutta mitäpä sitä ei voisi.

Nelli oli assarina. Oikeasti se ei päässyt saarekkeelta pois, kun sen laittoi sinne nököttämään.
Sitten tuli uni.
Puhelinkoppi. Tai mökötyskoppi.
Perjantaina isäntä viihtyi vähän liiankin hyvin maalinkatkuisessa pöntössään...
Erityishuomiona: työskentelyä paita päällä.
Huuvan pinta käsiteltiin kosteutta kestävällä pohjamaalilla. Parruihin laitettiin värillistä öljyvahaa. Huuvan ulkopinnan maalasin - sen verran osallistuin minäkin - Tikkurilan Tunto-maalilla. Ihanan paksua mössöä, josta olisi voinut tehdä jos jonkinlaista kuviota. Rullasin maalin tamponitelalla, joten pinta jäi vähän röpelöiseksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti