sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Pakollista pahaa

Vasikoiden kokoontuminen ruokintapöydällä.
Pari päivää sitten tuumasin, että vasikat eivät enää pääse ruokintapöydälle, mutta niin vain viisikko köllötteli paalien päällä aamupäivällä mennessäni navetalle. Kalle-sonni on kuvassa etualalla ja on niin laiska tapaus, ettei hievahdakaan ennen kuin käy tönimässä.

Jaakko Kullalla oli puolestaan kyyttötyttö kiikarissa. Se örisi ja painoi päänsä Jillan alaselän päälle. Tätä jatkui ja jatkui ja jatkui. Homma ei kuitenkaan edennyt sen pidemmälle. Hieho meni seisomaan parrelle siten, ettei sonnilla ollut mitään mahdollisuuksia mennä peräpäähän touhuamaan. Jillalla on joku hormonihäiriö. Sillä on normaalia tiheämpi kiimakierto, ja se on hyvin usein verellä. Kierron saisi tasattua kierukalla tai piikeillä. Kuulimme myös sellaisen neuvon, että hiehon voisi laittaa vähäksi aikaa erilleen sonnista; sekin voisi rauhoittaa tilannetta. Hiehoa ei ole kuitenkaan mikään kiire saada kantavaksi.

Navetalla on ripuloitu ja oltu muutenkin flunssassa viimeisen viikon ajan. Parsissa on siis ollut siistimistä tavallista enemmän. Virus tai bakteeri tuli mitä todennäköisemmin naapureilta lainatuista koneista. Meillä oli pienkuormaaja lainassa pari viikkoa sitten. Jokaisessa navetassahan on oma bakteerikantansa. Eläimillä ei ollut pariin päivään suolakiveä tarjolla ja kun tänään se laitettiin kepin nokkaan, niin siinä oli kerrallaan useampi lipomassa. Vein myös seleenikivennäistä tarjolle ja sitäkin livottiin kilpaa. Ripulointi oli ilmeisesti vajuttanut eläimien kehon varastoja.

Isäntä myysää parhaillaan papereiden kanssa. Paperihommat ovat pakollinen paha - isäntä ei millään muotoa nauti niistä. Koneella istuminen on hänelle myrkkyä. Pari tuntia on maksimi, minkä aikaa hän voi istua koneella. Perinnebiotooppien hoidosta on kirjoitettava päiväkirjaa sekä itseä että valvontaa varten. Valvontaa varten on olemassa erityinen lomakepohja, mihin isäntä siirsi tiedot kalenteristaan. Sen jälkeen oli laskujen järjestelemisen vuoro. Ne menevät kirjanpitäjälle. Ja tämä on vain murto-osa siitä paperishowsta, mitä maatalousyrittäjyys pitää sisällään.

Ergonominen työasento.

2 kommenttia:

  1. Onnea näin myöhässä isännälle.
    Voi noita vasikoita, kakitaan ruokaan ja kuka ne sitten syö.
    Ikävää tuollainen ripulointi navetassa. Onneksi ei kuitenkaan ole juuri syntynyttä vasikkaa. Niille virusripuli on vaarallinen.
    Jospa se Jilla siitä toppaa :D
    Meillä tuo paperityö on puolitettu.Minä teen kirjapidon, eläinrekisterin,laskut ja myynti ilmoitukset ym.nettihommat Isäntä taas tukipaperit ja veroilmoituksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, pitää laittaa lautaa tuonne ruokintapöydän päätyyn, niin eivät ainakaan nämä isommat pääse enää ruokintapöydälle. Ehkä. Ja aika vähän ovat onneksi kakkineet paalien päälle. Pieniä kökkökasoja on ollut silloin tällöin, mutta ne on sitten otettu rehunjaon yhteydessä pois.
      Tänään tehtiin muutenkin pihattoon viritelmiä uusia kyyttöjä ja sonneja varten. Toivotaan, että kuljetus onnistuu tällä viikolla!
      Minä en ole noihin paperihommiin osannut sekaantua. Laskuja saatan aina joskus lajitella, ja muuten autella tietokoneella. Teidän työnjakonne kuulostaa tosi hyvältä!

      Poista