Seurakunta houkuteltu ulos

Ruoka maistuu laitumella kirmailujen jälkeen.

Jokainen, joka on nähnyt lehmien ensikirmaukset laitumelle pitkän tai lyhyemmän tauon jälkeen, niin tietää, että se on silkkaa iloa! Ihan tuli kyynel silmään toisten riemua seuratessa.

Meidän sankarimme joutuivat olemaan pääsiäisestä asti pihatossa. Karja karkasi pariin otteeseen tuolloin pääsiäisenpyhinä, joten oviaukko piti lyödä kiinni. Kesti aikansa ennen kuin laitumelle saatiin rakennettua uudet verkkoaidat ylt´ympäriinsä. Vettä on myös satanut kevään aikana runsaasti, joten laitumet ovat vasta nyt siinä kunnossa, että ne kantavat eläimiä.

Eilen oven tukkona ollut levy otettiin pois, mutta eipäs sieltä sännättykään suin päin pihalle. Porukkaa piti suorastaan houkutella muoviläppäverhon välistä ulos. Lopulta yksi kyytöistä uskaltautui tulemaan verhojen läpi ja pikkuhiljaa ylämaankarjalaisetkin tulivat perässä. Osa kyytöistä ei ollut koskaan ollut meidän pihallamme, joten ihmettelyä riitti ensimetreillä.

Uskallanko vai enkö uskalla?

Ulos tulleiden joukko lähti oitis kirmaamaan laitumelle. Osa kyytöistä on viimeisillään raskaana (ei saisi kuulemma sanoa raskaana vaan kantavana, niinkö?). Mutta joka tapauksessa. Tuumasimme isännän kanssa, että jos ei tuolla juoksemisella ja hyppimisellä lähde vasikat syntymään, niin sitten ei niitä tulekaan. Olemme jo helmikuusta asti odottaneet poikimisia, mutta mitään ei ole tapahtunut. Ilmeisesti Jaakko Kullalla menivät onnistuneet astumiset vasta syksyyn, joten eiköhän niitä vasikoita ala syntymään piakkoin. Isäntäkin arveli, että kyytöt ryhtyvät poikimaan laitumelle päästyään.

 Alkukirmailujen jälkeen porukka meni suoraa päätä tarkistamaan ensimmäisen kohdan, mistä pääsiäisenäkin oli karattu. Sitten juostiin rinteen päälle ja katsastettiin kohta, mistä oli karattu talvella naapurin metsään. Sekin oli tukossa. Muutamien juoksukierrosten jälkeen elukat älysivät, että laitumella on myös ruokaa ja pikkuhiljaa turvat painuivat maantasalle.

Oli kyllä ihmeellistä katsoa, kuinka lapinlehmä Ellamme toimi. Ensin se säntäsi laitumelle muun porukan mukana, kunnes se tajusi, etteivät kaikki olleet tulleet vielä ulos. Se huusi navetalle päin kuin kutsuakseen loppua porukkaan liittymään joukkoon. Sitten se kääntyi ja palasi navettaan. Pikkuhiljaa karjaa tuli ulos ja lopulta lähdin tarkistamaan, josko koko seurakunta olisi pian ulkona. Pihatossa oli vielä kuusi kyyttöä, joita Ella rohkaisi lähtemään mukaansa. Se kävi hakemassa yhdenkin kyytöistä pihaton toisesta päästä ja ohjasi sitä turvallaan tuuppien kohti oviaukkoa. Alkuperäisrotuyksilöiden älykkyys hämmästyttää joka kerta, tuumasi isäntä äskettäin.

Pihattoon jäivät vielä pikkusonnimme Kalevala, Kippari ja Kalle. Niillä on nyt runsaasti tilaa mellastaa. Myös lampaat ovat vielä sisätiloissa, mutta pian nekin pääsevät laitumille. Uuhet, joita on viitisentoista, menevät Sotkamon keskustaan Syntiniemeen mahdollisesti jo tulevana viikonloppuna. Pässit jäävät näillä näkymin kotilaitumelle. Pikkukyytöt lähtevät Jaakko Kullan kanssa Naapurinvaaralle juhannuksen tienoilla. Mammakyytöt jäävät kotiin poikimaan ja hoitamaan vasikoitaan.

Talvella porukka karkasi lähimetsään juuri tuolta kohdalta rinteen päältä.
Nyt piti käydä tarkistamassa, josko reitti olisi taas selvä.

Joppe olisi halunnut paimentaa, mutta siihen ei ollut tarvetta - eikä kyllä oikein taitoakaan.

Alli ja Mister ihmettelivät lehmien kirmailuja. Rauha on mennyttä. 

Pitkästä aikaa sorkkien alla on vihreää nurmea.