perjantai 20. kesäkuuta 2014

Kolmas piitiäinen syntyi ojanpenkareelle

Kolmas piiperoinen syntyi eilen illalla. Viikko sitten syntynyt Leevi taisi saada kaverikseen tämän Lassin.
Kylläpäs sattui eilen illalla hassu juttu. Vetelin viikatteella tursakeheiniä pihalla (mikä oli muuten aivan mahtavaa hommaa; ensimmäistä kertaa tartuin viikatteeseen), kun tuli tunne, että nyt pitää lähteä laitumelle. Tiesin tarkan paikankin minne mennä. Olin kuulemma lähtenyt lompsimaan sellaista vauhtia, että isäntä oli vain tuumannut, että mihinkähän sillä nyt tuli kiire. Ja siellähän se oli: Jaada oli pyöräyttänyt pienen pojan! Pikkuinen ei vielä pysynyt tolpillaan, vaan kieriskeli ja pyöriskeli kohti ojaa. Sinnehän se olisi huonolla tuurilla hukkunut.

Isäntä oli lähtenyt perääni laitumelle ja hän suuntasi oitis vasikan luokse. Tuore äiti puolusti poikastaan ärhäkkäästi, mutta antoi lopulta siirtää vasikan kauemmaksi ojanpenkareelta. Tuntia myöhemmin pikku sonni jo nousi seisaalleen ja kävely onnistui paremmin. Lapinlehmä Ella ja yksi kyytöistä menivät ojan eteen aina kun näytti siltä, että pikkuinen suuntasi sinnepäin.

Jaada hoiti poikaansa hyvin. Se nuoli sitä puhtaaksi ja samalla antoi sille hyödyllisiä suolistobakteereja. Vasikka alkoi pian hakea imutettavaa ja löysikin tissille lukuisten hamuamisten ja maahan nöksähtelyjen jälkeen.

Mammatrio.
 Mammoilla on täysi työ pysyä pikkuistensa perässä. Viikon vanhat sankarit vipeltävät laitumella sellaista vauhtia! Keskellä laidunta on paaleja, mihin seurakunta kokoontui eilenkin illalla syömään. Pienet päättivät ryhtyä juoksemaan paskarinkiä. Emät olivat aivan uuvuksissa, kun ne yrittivät seurata pienten touhua.

Pienet tykkäävät tutkia aitoja ja erkanevat muusta porukasta herkästi. Mammat käyvät hakemassa lapsensa takaisin "helmoihinsa" kuten alla olevassa kuvasarjassa näkyy.


Ja lopuksi vielä muutama hyvänmielen kuva. Antoisaa juhannusta kaikille! Meillä se kuluu pitkälti työn merkeissä. Kenties ensi viikolla meille tulee niitä kanoja, joille on saatava tarha valmiiksi. Sitten pitäisi nikkaroida muutama portti, jotta laitumille meno olisi helpompaa. Nyt pujottaudumme verkkoaitojen alitse.

Neiti Kesäheinä alias Karoliina. Ikää 6 kuukautta.
Jaakko Kulta työnsä äärellä.

Aah, sonnin elämä on ihanaa.

2 kommenttia:

  1. Hyvää Jussia koko perheelle ja eläimille ♥

    Kyllä se märkävasikka välillä saa emän hätääntymään mutta siitä se rauhoittuu kun pikku tyrri pääsee jaloilleen ja itsekkin pakoon :D
    Sulla taitaa olla herkkä aisti kun tämänkin syntymän vaistoit.

    Onko tuossa yhdessä kuvassa oikealla,niitä pikkukyyttöjä vai vasikka?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää juhannusta sinnekin <3
      Tuossa kuvassa, missä Jaakko nuuskuttelee, niin on pikku kyyttö oikealla. Pieniä ovat edelleen :)

      Poista