Isäntä esitteli näitä lappusia minulle muutamia päiviä sitten. Pelloistahan pitää ottaa joka viides vuosi maanäytteet. Tänä vuonna oli tämän toimenpiteen aika.
Näytteet pitää toimittaa siksi, että nähdään, mitä ravinteita maassa on. Toimenpide kuuluu myös ympäristötuen tukiehtoihin.
Isännälle lomakkeiden tiedoilla ei tuntunut olevan suurta merkitystä. Luomuviljelijä ei pysty niitä oikein hyödyntämään. Tavanomaisessa viljelyssä saa käyttää apulantaa eli taulukon tiedot kertovat, mitä apulantaa kannattaa milloinki käyttää, jotta punaiset pallukat saadaan muuttumaan vihreiksi. Isäntä tuumasi, että tehotuotannossa maa on kuin halvaantunut. Viljelty kasvi ei elä siinä ilman apulantaa.
Jos luomupellossa joku taulukon kohdista on punaisella, se ei kerro koko totuutta. Maan kunnon pystyy selvittämään katsomalla ja tunnustelemalla sitä. Miltä maa tuntuu kädessä? Onko se kovaa ja kuollutta? Mitä rikkakasveja siellä kasvaa? Rikkakasvit ovat osoitekasveja; ne kertovat maan kunnosta. Tietyt kasvit viihtyvät tietyn kuntoisessa maassa.
Kun maa on kunnossa, kasvi käyttää maan reservejä hyväkseen. Apilalla on juurinystyröissään typpibakteereja ja se pystyy tarvittaessa ottamaan ilmasta typpeä itselleen ja muille kasveille. Kasvi pystyy myös vapauttamaan entsyymitoiminnan avulla ravinteita maareservin humuksesta.
Ainoa tieto, mitä isäntä lomakkeesta oikeastaan katsoo, on happamuusarvo. Kun ph-arvo on 6-7 välissä, maa toimii. Jos se on alle kuuden, sitä pitää mm. kalkita, jotta ph-arvo saadaan nousuun. Jos ph on yli 7, maa on emäksistä, jolloin mm. ravinnonotto häiriintyy,
Luomussa saa käyttää lannoitteena ainoastaan viherlannoitusta tai omaa kompostia. Alla olevassa kuvassa näkyy numeroin tulevan mansikkamaan kunto. Maata on kompostilannoitettu pari vuotta. Arvot ovat nousseet viiden vuoden takaisesta. Maassa on nyt vapaita ravinteita suoraan mansikan käytettävissä.
Tulevan mansikkamaan lukuja. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti