maanantai 22. huhtikuuta 2013

Siitä se ajatus sitten lähti

Pihasaunan takana köllöttelee isännän tädin vanha amme. Ensin ajattelin, että siinä olisi kiva lillua kesällä ulkosalla aurinkovarjon alla kylmää juomaa siemaillen. Isäntä oli kuitenkin saanut päähänsä, että se laitetaan sisälle.

Pihasaunarakennuksen pukuhuoneessa, tulisijan kupeessa on ammeen mentävä kolo. Tai no, ihan hyvin se siihen mahtuu. Siispä nyt amme pitäisi putsasta mullasta - vai lieneekö paskaa - ja röijätä sisälle. Amme painaa kuin synti. 

Mutta ehkäpä jo lähiaikoina laitetaan pitkästä aikaa sauna tulille, ja lillutaan välillä ammeessa kynttilänvalossa viinilasit kourassa ja käristetään vaahtokarkkeja takkatulessa.

Amme ei vielä houkuttele syleilyynsä.
Sitten toinen projekti. Pihasaunan edustalla lojui isännän tekemä vene. Sitä ei voi kuulemma laittaa enää vesille, joten se sai sijansa terassin vierestä etupihalta. Nurmikolle laitettiin huopaa, jonka päälle kipattiin hiekkaa.

Oma rantapoikani lapioi hiekkaa ilman paitaa paljain jaloin. Nauroin, että siihen kun isket vielä rantatuolin ja rojahdat bisselle, niin jo kyläläiset ihmettelevät, että onpas helppoa, kun ei ole enää lypsykarjaa!

Pohjustustöitä.
Mönkijä hinasi veneen pitkin pihaa.
Muutama kivi tueksi.
Vene pitänee vielä vuorata muovilla ja sitten heittää siihen paskat ja mullat. Eli siitä tulee kukkaruukku! Ellemme sitten viritä siihen istuimia, purjetta ja muuta rekvisiittaa. Veneestä saisi pojille hienon merirosvolaivan...

Rannalle, sannalle...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti