perjantai 25. tammikuuta 2013

Uuden alussa

Aloittaminen. Olen törmännyt "sattumalta" facebookissa näihin ihaniin mietelauseisiin, jotka kannustavat uuden aloittamiseen. Rakas mieheni on usuttanut kirjoittamaan blogia jo kuukausien ajan. Tämä on nyt ensimmäinen tekstini - jonkun uuden alku.

Ensimmäistä kertaa ratin takana joulukuussa 2012.
Olen tehnyt toimittajan töitä enemmän ja vähemmän vuodesta 1999 alkaen. Kirjoittaminen ei siis ole vierasta. Vajaan vuoden tauon jälkeen tämä tuntuu hyvältä, tosi hyvältä.

Sain ensikosketukseni maatalouteen 15-vuotiaana kunnan kesätöissä. Hoidin eräällä maatilalla kanalaa. Toisin sanoen pelkäsin ihan helvetisti käydä keräämässä munat kanojen perseiden alta - olivat sen verran ärhäköitä nokkimaan. Toisinaan tökin niitä kepin avulla pois aarteidensa päältä... Kanalan lisäksi avustin kotitöissä ja katsoin vanhan isännän perään.

Nyt 20 vuotta myöhemmin navetan haju leijailee taas nenääni, iholleni, hiuksiini, kynsinauhoihini - kaikkialle ja lähes kaikkialla.
Voi elämä tätä pesulla käymistä. Ei haju itseä haittaa mutta muita kyllä. Maatalousihmisillä pitäisi olla työsuhde-etuna hiusten- ja ihonhoitoa. Sen verran kovalle kulutukselle hipiä ja hiukset joutuvat.
Mies käy suihkussa kahdessa minuutissa ja se on pyyhekuivauksen jälkeen siinä. Minä olen tottunut löträämään, minkä jälkeen rasvaan ihoani ja annan hiusten kuivaa kaikessa rauhassa. Tähän menee vähintään puoli tuntia. Jos navetalla käy kahdesti päivässä, se tarkoittaa kahta pesua per päivä, eli viikossa menee 7 tuntia pelkkään peseytymiseen. No joo, tämä näin karrikoidusti. Enkä minä navetalla käy läheskään joka päivä.

Tällä viikolla sain laittaa/jouduin laittamaan korvamerkkejä vasikoille isännän pitäessä niitä paikoillaan. Ajatuksena kamala, mutta pakkohan ne on merkitä. Pysyvät iät, nimet, siemennykset, poikimiset yms. hanskassa. Ja ilmeisesti laki tai joku viranomainen tähän velvoittaa.
Vasikoihin toimenpide ei kuulemma satu. Verta tuli sen sijaan minusta - jätin nimittäin ensimmäisellä kerralla kämmennahkani pihtien väliin.

Mutta nyt muiden puuhien pariin. Tänään pitää vielä viedä kirpputorille tavaraa, ja käydä ruokaostoksilla kylällä, jonne on matkaan parikymmentä kilometriä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti