Lihan myynnissä on ollut muutaman kuukauden tauko. Eläimiä on kasvatettu kesän, syksyn ja talven ajan. Ja kovasti ovat ainakin kyytöt kasvattaneet raamejaan. Sonnien mahtailutaisteluista löytyy video facebook-sivuiltamme. Samaa kasvutahtia ei voi sanoa olevan lapinlehmillä. Ne ovat rakenteeltaan sirompia ja yksilöiden välillä on suuria eroja.
Kyyttökarjassamme on vielä minikyyttöjen jälkeläisiä, jotka eivät kerta kaikkiaan kasva ollenkaan. Vuoden ikäiset minihiehot ovat pienempiä kuin valiokyyttöjen puolivuotiaat vasikat. Tarkoituksena on kotiteurastaa nämä minikyytöt omaan käyttöön. Käytännössä se tapahtuu niin, että nauta tainnutetaan pulttipistoolilla otsaan ampumalla, minkä jälkeen lasketaan veret eli avataan laskimo. Sitten otetaan suolet pois, nahka nyljetään ja ruho viedään roikkumaan viikoksi kylmiöön.
Teurastamolla ruhot käsitellään niin, ettei selkäydintä pääse missään vaiheessa lihaan. Eli käytännössä koko selkäranka poistetaan. Taustalla on hullun lehmän tautiin liittyvä varotoimenpide. Ei ole kuitenkaan mitään syytä jättää käyttämättä niin hyvää osaa ruhosta, joten sitä ei meillä poisteta. Mahdollisuus hullun lehmän tautiin on nolla prosenttia. Englannissa epidemia johtui naudan teurasjätteen lisäämisestä teolliseen rehuun, mikä lisäsi valkuaista, jolloin eläimet kasvoivat nopeammin ja tuottivat enemmän. Luomutilallamme ei käytetä teollista rehua, vaan kaikki rehu tuotetaan itse.
 |
Kuva viime vuodelta elintarviketilastamme.
|
Kotiteurastettua lihaa ei voi myydä ulkopuolisille. Jotta myyminen olisi mahdollista, meillä tulisi olla laitoshyväksytyt teurastustilat ja liha tulisi tarkastuttaa. Nykyinen elintarviketila riittää siihen, että voimme teurastuttaa eläimet hyväksytyssä pienteurastamossa ja sitten myydä lihat kuluttaja-asiakkaille. Pienteurastamojen kanssa on mahdollista tehdä alihankintasopimus, mikä takaa omien lihojen takaisin saamisen. Isoista teurastamoista ei saa omia lihojaan takaisin.
Eläimen kannalta paras vaihtoehto on kotiteurastus, mutta kotiteurastetun lihanmyynnin edellyttämien teurastustilojen rakentaminen on taloudellisesti mahdotonta pienelle tilalle.
Tavoitteena on saada lihanmyynti käyntiin kevättalven aikana. Isäntä hommaa parhaillaan pitkien matkojen eläintenkuljetuslupaa naudalle, sialle ja lampaalle, jotta eläinten kuljetuskustannuksia saadaan pienennettyä huomattavasti. Lisäksi voimme teurastuttaa eläimiä tarpeen mukaan, ei sen mukaan, milloin saamme kuljetuksen.
Eläintenkuljetuslupaan liittyvän tentin voi läpäistä aluehallintovirastossa, jolloin saa pätevyystodistuksen, millä voi hakea eläintenkuljetuslupaa. Lupa tarvitaan kaupalliseen toimintaan. Eläimiä voi kuljettaa ilman erillislupaa tilan sisällä eli esimerkiksi laitumelta toiselle tai tilalta laitumelle. Eläintenkuljetusluvan saaminen edellyttää myös muun muassa läänin eläinlääkärin hyväksymän kuljetuskaluston sekä omavalvontasuunnitelman päivittämisen.
Kuljetuskalustoksi on ajateltu traileria, jota voisi vetää kylmäautolla. Kyytiin mahtuisi kerrallaan 1-2 nautaa koosta riippuen. Eläimiä on nyt niin paljon, että niistä riittää teurastettavaa kuukausittain. Kyyttöjä tulee lisää omasta takaa ja lapinlehmiä otamme jatkokasvatukseen yhteistyökumppaniltamme.
Lihaa on edelleenkin tarkoitus myydä suoraan kuluttaja-asiakkaille. Suurtalouskeittiöihin ja ravintoloihin myyminen on lainsäädännöllisesti tehty vaikeaksi, koska saisimme myydä niille vain 30 prosenttia koko vuoden tuotannosta. Lihan toimittamisen jatkuvuutta ei voi tällöin taata.
