maanantai 17. elokuuta 2015

2,7 kilometriä muovia

Uutta mansikkapeltoa pukkaa.
 Tänään oli se päivä, jolloin pellolle ajettiin 2,7 kilometriä muovia. Jos taimia laitetaan 30 senttimetrin välein, täytyy mansikanalkuja istuttaa vajaat 9 000 kappaletta. Huomenna muovia ajetaan vielä noin puolitoista kilometriä. Näihin penkkeihin istutetaan taimet vasta ensi vuonna. Taimet saadaan omasta takaa, sillä ne otetaan mansikanrönsyistä.

Kyykkäystreenit jatkuvat siis noin kuukauden päästä tällä uudella mansikkapellolla. Siihen asti penkit saavat olla "kiinni", jotta rikkakasvit kuolevat muovin alle. Samalla maa saa tekeytyä rauhassa. Rivivälit pitää lanata avantilla, minkä jälkeen väleihin voi istuttaa kasvamaan valkoapilaa.

Uudella mansikkapellolla penkkien riviväli on sama kuin nykyisessä, mutta mansikat istutetaan yhteen riviin. Pelto on helpompihoitoinen, koska mansikat kasvavat muovin päällä, eivätkä levittäydy nurmelle. Nurmen ajaminen on helpompaa, kun ei tarvitse varoa mansikoita. Keväällä on helpompi putsata penkkejä kuolleista lehdistä ja rönsyistä, kun taimet ovat yhdessä rivissä.

Parhaillaan kyykkäämme, ryömimme, konttaamme ja millä tyylillä nyt kukakin etenee mansikoita poimien. Mansikkasesonkia on menossa kolmas viikko. Lämmin jakso tuli viime metreillä. Jos sateet olisivat jatkuneet, olisi mansikkasadolle saanut sanoa näkemisiin ensi kesänä. Mihinkään huippusatoon ei tänä kesänä ylletä - säiden takia - mutta se marja, mitä pellosta on noussut, on hyvälaatuista. Varsinkin nyt, kun yöt ovat pimeitä ja päivät aurinkoisia, on mansikan sokeripitoisuus noussut huippuunsa. Mansikat ovat supermakeita!

Luomumansikoita on toimitettu Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan sekä muualle Suomeen. Lisäksi meillä on käynyt runsaasti itsepoimijoita. Mansikkaa kypsyy koko ajan lisää, joten sitä riittää vielä mattimyöhäisillekin.

Isäntä kokeilee, miten syvälle maa on kuohkeutunut äestyksen jälkeen.

maanantai 3. elokuuta 2015

Mansikkakeijujen juhlaa

Ne kypsyvät sittenkin.
Ihan järkyttävän hermostuttava heinäkuu on takana. Sadetta on piisannut jokaisena päivänä ainakin täällä Kainuussa - ja ilmeisesti muuallakin Suomessa. Jotenkin etukäteen ajattelimme naiivisti, että koko heinäkuu menee sitten mansikkahöyryissä. Nyt, elokuun ensimmäisellä viikolla pääsimme lopulta tositoimiin. Viime viikolla poimimme muutamia kymmeniä kiloja ja tänään penkeistä nousi yli sata kiloa.

Isäntä tuumasi eräänä päivänä, että jos emme olisi putsanneet penkkejä keväällä kuivuneista lehdistä, olisi koko sato menetetty homeelle. Nyt hometta vastaan on pystynyt taistelemaan kevyin keinoin eli nyppimällä homeiset yksilöt pois omin pikku kätösin. Jokaisesta puskasta löytyy ainakin yksi terttu, jossa on se homeinen mantsikka. Ja jos sitä ei ota pois, on koko tertullinen menetetty viimeistään seuraavana päivänä. Sen kovempia homeentorjuntakeinoja meillä ei sitten olekaan! Ja olenhan minä pyytänyt harva sen päivä apua mansikkakeijukaisilta, jotka ovat olleet isona apuna erityisesti myrskyisinä hetkinä, kun vettä on tullut joka suunnasta tuulen kera. Pimeän myrskyillan hetkellä pääsi jo itku, etteivät mansikat selviä millään siitä myräkästä. Kiitos, kiitos näille luonnon omille apulaisille, jotka pitivät mansikoiden korsia pystyssä.

Linnutkin söivät mahansa täyteen mansikoita ja lopettivat nokkimisen muutaman päivän jälkeen. Kaikki ensimmäiset isot mansikat käytiin syömässä. Ja niitä lintujahan meidän pihapiirissämme riittää. Esitin linnuille kainon pyynnön, että ne etsisivät syömistä jostain muualta. Ehdimme jo suunnitella variksenpelättimien tekoa, mutta toistaiseksi linnut ovat pysyneet poissa mansikkapellolta.

Penkkirivejä kitkettiin koko heinäkuu, mikä lievensi osaltaan homeriskiä. Mansikkarivien välejä on pitänyt ajaa viikoittain, mutta sekään ei ole ollut helppoa, koska maa on niin märkää. Kone menee jatkuvasti tukkoon tai sitten rivit on vain jätettävä kuivumaan edes hetkeksi ja yritettävä ajoa toisella kertaa.

 Tänään meillä kävivät ensimmäiset itsepoimijat. Onneksi tämä viikko näyttää säiden puolesta suorastaan fantastisen upealta. Mansikkamaalla kykkii ilolla vaikka sen kymmenen tuntia päivässä, kun nyt viimein on mitä poimia - ja syödä.

Itsepoiminnasta tai mansikkatoimituksista voi kysellä numerosta 040 5919836. Viestiä voi laittaa myös osoitteeseen jouko.sormunen@hotmail.com tai facebook.com/sormula.