keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Itsesitoja Hercules

Itsesitoja Hercules, Valmet ja isäntä.
 Isännän aarrevarastoista löytyy Aroksen Hercules (vai Herkules?). Ihan äkkiseltään en olisi osannut sanoa, mitä tällä häkkyrällä tehdään. No tietenkin lyhteitä.

Kyse on siis 1950-luvun kuusijalkaisesta itsesitojasta. Isännän mukaan vastaavia toiminnassa olevia kojeita löytyy Suomesta vain muutamia.

Laitoimme viime vuonna kasvamaan ruista ja nyt sitä pääsi siis laittamaan lyhteille. Kiitos naapurillemme, joka lainasi upeaa Valmettiaan Herculeksen työpariksi. Myöhemmin syksyllä loppu vilja puidaan ja vielä myöhemmin pääsen leipomaan piirakoita omista jauhoista!

Ruislyhteet menevät koristeiksi ja olkipukkitarpeiksi. Ohdakkeiset lyhteet säästetään 4m x 4m -kokoista kekripukkia varten, joka toimitetaan tuttuun tapaan Kajaanissa pidettävää kekrijuhlaan.

Ennen pellolle lähtemistä oli edessä muutama jännitysmomentti liittyen Herculeen toimivuuteen. Edellisestä käyttökerrasta oli taas aikaa. Alun perin isäntä sai ajatuksen itsesitojasta nähtyään televisiosta ohjelman, missä Prinssi Charlesin tilalla tehtiin lyhteitä vastaavalla laitteella. Niinpä isäntä laittoi lehteen ilmoituksen ja lopulta kohde löytyi läheltä Helsinkiä. Aikaa tästä on jo 25 vuotta. Siellä eteläsuomalaisella tilalla Hercules on seissyt keskellä peltoa ruostuneena kivikasan päällä. Kotona Kainuussa Hercules piti entisöidä täysin. Sen jälkeen isäntä oli opetellut käyttämään sitä. 

 Ennen tämän viikon h-hetkeä erityisesti matto kaipasi pientä reparointia. Vielä pellollakin piti tehdä lukuisia säätöjä, minkä jälkeen Hercules hoiti homman kotiin. Jippii! 

Pientä askartelua.
Sitten ei kun töihin.



1 kommentti:

  1. Mä en kestä! Siis aivan ihana herkules!! Mäkin tahon tollasia ihania koneita! ja lyhteitä.. niin ja pellon :D

    VastaaPoista