maanantai 3. elokuuta 2015

Mansikkakeijujen juhlaa

Ne kypsyvät sittenkin.
Ihan järkyttävän hermostuttava heinäkuu on takana. Sadetta on piisannut jokaisena päivänä ainakin täällä Kainuussa - ja ilmeisesti muuallakin Suomessa. Jotenkin etukäteen ajattelimme naiivisti, että koko heinäkuu menee sitten mansikkahöyryissä. Nyt, elokuun ensimmäisellä viikolla pääsimme lopulta tositoimiin. Viime viikolla poimimme muutamia kymmeniä kiloja ja tänään penkeistä nousi yli sata kiloa.

Isäntä tuumasi eräänä päivänä, että jos emme olisi putsanneet penkkejä keväällä kuivuneista lehdistä, olisi koko sato menetetty homeelle. Nyt hometta vastaan on pystynyt taistelemaan kevyin keinoin eli nyppimällä homeiset yksilöt pois omin pikku kätösin. Jokaisesta puskasta löytyy ainakin yksi terttu, jossa on se homeinen mantsikka. Ja jos sitä ei ota pois, on koko tertullinen menetetty viimeistään seuraavana päivänä. Sen kovempia homeentorjuntakeinoja meillä ei sitten olekaan! Ja olenhan minä pyytänyt harva sen päivä apua mansikkakeijukaisilta, jotka ovat olleet isona apuna erityisesti myrskyisinä hetkinä, kun vettä on tullut joka suunnasta tuulen kera. Pimeän myrskyillan hetkellä pääsi jo itku, etteivät mansikat selviä millään siitä myräkästä. Kiitos, kiitos näille luonnon omille apulaisille, jotka pitivät mansikoiden korsia pystyssä.

Linnutkin söivät mahansa täyteen mansikoita ja lopettivat nokkimisen muutaman päivän jälkeen. Kaikki ensimmäiset isot mansikat käytiin syömässä. Ja niitä lintujahan meidän pihapiirissämme riittää. Esitin linnuille kainon pyynnön, että ne etsisivät syömistä jostain muualta. Ehdimme jo suunnitella variksenpelättimien tekoa, mutta toistaiseksi linnut ovat pysyneet poissa mansikkapellolta.

Penkkirivejä kitkettiin koko heinäkuu, mikä lievensi osaltaan homeriskiä. Mansikkarivien välejä on pitänyt ajaa viikoittain, mutta sekään ei ole ollut helppoa, koska maa on niin märkää. Kone menee jatkuvasti tukkoon tai sitten rivit on vain jätettävä kuivumaan edes hetkeksi ja yritettävä ajoa toisella kertaa.

 Tänään meillä kävivät ensimmäiset itsepoimijat. Onneksi tämä viikko näyttää säiden puolesta suorastaan fantastisen upealta. Mansikkamaalla kykkii ilolla vaikka sen kymmenen tuntia päivässä, kun nyt viimein on mitä poimia - ja syödä.

Itsepoiminnasta tai mansikkatoimituksista voi kysellä numerosta 040 5919836. Viestiä voi laittaa myös osoitteeseen jouko.sormunen@hotmail.com tai facebook.com/sormula.

2 kommenttia:

  1. Täällä kainuun rajalla ollaan myös odoteltu, milloin sitä mansikkaa oikein tulisi, etelässä kun ovat saaneet nauttia niistä jo pitkään. Paniikkikin iski jo, että ei saada omasta penkistä yhtään mitään. Viime viikolla huomasin ensimmäiset kypsyneet marjat, ja kuten teillä, kaikista kypsistä linnut olivat käyneet syömässä osansa. Nyt virittelin sitten videonauhaa pitkin penkkiä, jotta edes jotain saataisiin mekin pakkaseen :D Ja kyllähän sitä taitaa tullakin ihan tarpeeksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taisivat siirtyä metsämarjojen kimppuun ja hyvä niin! :)

      Poista